Sisäinen viestintä | Äänen harjoittaminen

Onko äänesi kova vai hento, katkeileva, käheytyvä tai helposti väsyvä? Kun oma ääni toimii halutulla tavalla, siihen ei tule kiinnitettyä huomiota. Jos taas ääni pettää, etenkin kesken tärkeän hetken, se voi varastaa huomion – ainakin puhujan omasta mielestä.

Jokaisen ihmisen ääni on erilainen ja siksi ääneen liittyvät ongelmatkin on ratkaistava yksilöllisesti.

- Yleensä asiakkaat hakeutuvat luokseni silloin, kun ääni väsyy ja käheytyy, äänenkäyttö tuntuu raskaalta tai ääni alkaa narista. Suomen kieli houkuttaa puhetapaa monotoniseksi. Tämä saa helposti puhumisen sekä äänenkäytön raskaaksi ja rasittavaksi, äänivalmentaja Jenni Ruuth kertoo.

Ruuth on ottanut tehtäväkseen karkottaa äänihäpeää. Hän tarjoaa äänivalmennusta ja auttaa ihmisiä harjoittamaan ääntään. Omaa ääntä ei voi vaihtaa toiseksi, mutta sitä voi kehittää.

Äänivalmennus alkaa hyvästä suhteesta omaan ääneen.

- Ääntä auttaa jo se, että kiinnittää huomiota hengitystapaan ja kehon käyttöön. Kestävä äänenkäyttö on hyvin pitkälti kiinni oman kehon käyttämisestä ja siten treenattavissa, aivan kuten mikä tahansa liikuntaharrastus, Ruuth kertoo.

Aito ääni välittää kuulijalle puhujan aidot tunteet

Aidon äänen kehittämisessä on Ruuthin mukaan kyse ennen kaikkea äänen vapauttamisesta. Silloin ääni on linjassa sisällä olevien tunteiden kanssa. Lopputulos kuulostaa aidolta, vakuuttavalta ja tietenkin puhujalta itseltään.

- Ääni ja ilmaisu pääsevät vapautumaan aidoksi, kun riisutaan mielen luomat oletukset ja ennakkoasenteet. Ääni on sielun megafoni! Aito ääni tuntuu puhujasta hyvältä, virtaa vapaana ja vapauttaa kehon toimimaan sille luontaisella tavalla.

Äänen valmistelu ei kuulu vain laulajille ja ammattipuhujille. Jos edessä on tärkeä tilaisuus, jossa oman äänen haluaa kuuluville, voi kestävää ääntä valmistella etukäteen.

- Ensimmäinen vinkkini on miettiä, millaisen tunteen haluat kuulijalle luoda – olipa se toivo, kannustus tai vakuuttavuus. Kun toivottu tunnetila on selvillä, ryhdy puhumaan siitä tunteesta käsin.

Kehon herätessä mukaan tunnetilaan äänenkäyttö vapautuu ja välittää toivottua viestiä. Silloin myös hengitys tukee äänentuottoa, eikä lukitse sitä.

- Tunnetilojen hyödyntäminen ei tarkoita liikaa tunteilua, vaan sopivan intensiteetin löytämistä. Tunne se, mitä haluat kuuluvan äänessäsi – se on aitoutta, johon kuulijan on helppo samaistua!

Tarkoituksena ei ole näytellä, sillä ylitunteellisuus voi aiheuttaa kuulijoissa vastareaktion, eikä haluttu viesti mene silloin perille.

Onko sinun ääntäsi arvosteltu loukkaavalla tavalla?

Hengitys, keho ja mieli vaikuttavat kaikki äänentuottoon ja -laatuun. Äänivalmennuksessa Ruuth etsii yhdessä asiakkaan kanssa välineitä ja harjoituksia oman aidon äänen löytämiseen.

Harjoitukset voivat olla esimerkiksi teknisiä ääniharjoituksia, hengitysharjoituksia, kehollisia harjoitteita tai omien uskomusten työstämistä.

- Häpeä on vahva sana, mutta se voi ilmetä äänen kohdalla esimerkiksi esiintymisjännityksenä, oman puheenvuoron ottamisen välttelynä tai oman äänenlaadun tai -käytön kohtuuttomana aliarvostamisena, Ruuth summaa.

Usein taustalla voi olla myös kipeitä kokemuksia, joissa ihmisen ääntä on arvosteltu loukkaavalla tavalla. Ääni on vahvasti osa ihmisen identiteettiä ja siksi siihen kohdistuneet negatiiviset kommentit voivat vaikuttaa voimakkaasti vielä vuosien päästä.

- Nuo jonkun yksittäisen henkilön hetken mielipiteenä lausumat kommentit voivat määrittää oman äänenkäytön oletuksia pahimmillaan koko elämän ajan. Onneksi monen asiakkaan kanssa olemme päässeet työstämään uskomuksia uusiksi, positiivisiksi ajatuksiksi, Ruuth sanoo.

Viisi vinkkiä kestävään äänenkäyttöön

Venytä. Jotta ääni kulkee vapaana, täytyy äänielimistön lihaksiston olla tasapainossa. Lihakset ja niitä ympäröivät lihaskalvot kaipaavat liikettä toimiakseen tehokkaasti. Tee näin: Hengitä sisään nenän kautta ja työnnä uloshengityksellä kieli mahdollisimman pitkälle ulos suusta. Hengitä muutama hidas hengityskierto kieltä koko ajan ulos työntäen. Pyri hengittämään nenän kautta. Sisäänhengityksellä palauta kieli suuhun.
Aktivoi. Liikuntasuoritusta ennen lämmitetään lihakset. Samoin äänenkäyttöä kannattaa ajatella suorituksena, jossa hyvään toteutukseen kuuluu äänielimistön ja kasvojen lihasten aktivointi. Tee näin: Pyörittele kieltä ympäri suuta hampaiden pintoja pitkin. Ensin ylähampaiden ympäri molempiin suuntiin viisi kierrosta ja sitten alahampaiden ympäri molempiin suuntiin viisi kierrosta.
Hengitä. Hengitystavalla on merkitystä siihen, miten äänesi jaksaa ja kantaa. Pinnallinen hengitys johtaa kiristyneeseen ja väsyvään ääneen. Katkonainen hengitys voi taas saada äänenkin katkeilemaan. Tee näin: Laita toinen käsi alavatsalle ja tunnustele hengitystäsi. Uloshengityksellä käsi painuu sisäänpäin, sisäänhengitys pullistaa kättä ulospäin. Anna liikkeen tapahtua tasaisesti. Hengitä koko ajan nenän kautta, laske sisäänhengityksellä neljään ja uloshengityksellä kuuteen.
Pidennä itsesi. Ääni kulkee vapaana, kun sillä on tilaa kulkea äänielimistön läpi. Kaulan, niskan ja selän suoristaminen auttavat ääntä kulkemaan vapaammin ja kestämään pidempään. Tee näin: Tarkastele, missä leukasi sijaitsee suhteessa rintakehään. Työnnä etusormella leukaa niin pitkälle taakse, että kätesi tulee lähelle rintakehää ja niska pitenee. Pyri pitämään niska pitkänä. Jos teet näyttepäätetyötä tai puhut etätapaamisissa, tarkasta säännöllisin väliajoin pääsi asemaa ja toista tarvittaessa harjoite.
Kannattele. Nariseva, rahiseva tai hengästynyt ääni johtuu usein kannattelun puutteesta. Äänen luonteva sointi voi löytyä innostumisesta. Innostuminen muuttaa äänen elävämmäksi ja kannatellummaksi. Tee näin: Mieti asia, josta innostut ja kerro siitä ääneen. Ajattele pientä kutinan tunnetta kitalaessa tai ajattele korkealla olevaa postiluukkua, jota koetat tavoitella äänelläsi. Testaa, miltä ääni tuntuu ja kuulostaa. Äänesi saa kannattelua ja kirkkautta!

Häpeätkö ääntäsi? Äänen harjoittaminen kannattaa!

Viisi vinkkiä kestävään äänenkäyttöön

Jutellaanko?

Hanne Haapakoski | CEO

Haluatko hyödyllistä tietoa sisäisen viestinnän kehittämisestä?